Karkottimien toiminta

Käärmekarkottimia mainostetaan helpoksi tavaksi karkottaa myyrät ja käärmeet, karkottimet ovat siis näitä maahan painettavia sauvoja. Ikävä kyllä hienoista mainospuheista huolimatta käärmekarkottimien, samalla myyräkarkottimiksi mainostettujen ultraääni- ja/tai impulssitekniikka on hyödytön käärmeitä kohtaan. Näitä erilaisia tapoja karkottaa tai pitää matelijat pois pihasta on selvitetty laajalti eri maissa ja viimeksi keskustelin Etelä-Afrikkalaisen kollegan kanssa joka on päätynyt afrikkalaisten käärmelajien kanssa samaan karuun lopputulokseen karkottimista – niistä ei ole hyötyä.

Laitteiden mainostetaan kattavan alueen aina 625 neliömetristä 1500 neliömetrin kokoiselle tontille, joka on aivan varmasti mahdotonta. Kukin voi miettiä, voiko neljällä paristolla toimivan laitteen naksutuksen tai ultraäänen kattaa tuon kokoisen tontin alueen? Ei mitenkään.

Laitteiden ultraäänen ylivoimaisuus myös himmenee siitä syystä että tutkimuksissa käärmeiden herkimmän äänialueen on todettu olevan herkimmillään 80–160 Hz alueella. Laitteet kun omien ilmoitustensa mukaan toimivat alueella 300–1000 Hz.

Laitteiden ”hyvä” toimivuus, joidenkin käyttäjien osalta kuultuna, johtuu ilmastollisista vaikutuksista ja vuodenaikaisvaihteluun liittyvistä käärmeiden liikkuvuuden vaihteluista. Laite on esimerkiksi asennettu pihaan siinä vaiheessa, kun on alkanut viileämpi kesäjakso tai käärmeiden kevätliikkuminen talvipesältä kesäalueille on ohittunut. Luonnollisesti laite tuntuu tällöin toimivan, vaikkei pihoissa olisi ilman sitäkään käärmeitä. Leikkisästi sanoen, jos sen painaa hankeen tammikuussa, näkyykö käärmeitä? Toimiiko se silloin siis?

Laitteiden merkkejä en erittele tässä tekstissäni. Kaikki tiedossani olevat mallit hyödyntävät samanlaista tekniikkaa joten käytännössä testaamieni mallien tulokset puhuvat puolestaan kaikkien myytävien samankaltaisten mallien osalta.

Testi

Rakensin testissäni 100 neliömetrin avoaitauksen johon asensin käärmekarkottimia. Pidän terraarioissani erilaisia matelijoita, joita ”ulkoilutin” aitauksessa testatakseni karkottimen toimintaa mahdollisimman laajalti. Sanottakoon että ”eksoottiset” lisko- tai käärmelajit eivät reagoineet karkottimeen testiaitauksessa. Ei myöskään kotimaiset. Aitauksessa testattiin tietenkin myös kyytä ja laitteiden ollessa aivan uusilla paristoilla toiminnassa, kyyt eivät edes huomanneet niitä. 

Pidin myös karkottimia päällä alueella pihassani missä ei ollut aitausta. Joenvarren ansiosta pihassa on runsaasti rantakäärmeitä ja karkottimien ollessa jälleen toiminnassa, luonnonvarainen rantakäärme nousi joenpenkalta ja kulki rauhallisesti karkottimien ohitse ylemmäksi pihan suuntaan.

Laitteista sanottakoon toki se että nämä ovat kyllä turvallisia käärmeille, koska ne eivät käärmeitä haittaa eivätkä ne edes huomaa niitä. Jyrsijöihin en koettani kohdentanut mutta, loppukesästä kyllä myyrän toiminnan aiheuttamia jälkiä pihassa näkyi, karkottimien tuntumassa jotka olivat toiminnassa.

Toimivat keinot

Yksinkertaiset keinot ovat usein ne parhaat. Pidetään piha siistinä, ei risu- tai lautakasoja jotka houkuttelevat kyiden ravintoa eli pienjyrsijöitä pihaan. Kasvusto matalana, kyy ei mielellään tule avoimelle nurmikolla vaikka näinkin tietenkin voi käydä, jos piha on erityisen rauhallinen.

Pihan aitaaminen on melko äärimmäinen toimenpide ja usein vierekkäin asutetuilla tonteilla kierrättää vaan kyyn naapurin puolelle. Yksittäisillä tonteilla on mahdollista ohjata osittaisilla aitaohjureilla kyyt kulkemaan tontin ohitse keväällä mutta se vaatii yksityiskohtaista suunnittelua ja käärmeiden käyttäytymisen seurannan ja liikkuvuuden juuri kyseisellä alueella.

Kyyn voi myös siirtää pihalta mutta mikäli sitä siirretään kauemmaksi, on tärkeää olla yhteydessä asiantuntijaan ja mieluusti paikalliseen, jottei siirretä eläintä sille sopimattomaan elinympäristöön. Tätä on siis harkittava tarkkaan. Sekin voi ehkäistä kyytä palaamasta ainakaan vähään aikaan pihalle, jos se siirretään kulkusuuntaansa tontin ulkopuolelle. Se kun on menossa johonkin, jolloin sitä autetaan tai oikeammin ohjataan pienen matkaa.

Ehdottomasti kiellettyjä karkotuskeinoja

Ehdottomasti kiellettyjä tapoja ovat dieselin tai polttoöljyn valuttamisen kivikoihin tai tontin ympärille, aivan järjetöntä. Naftaliini, jota on kaupallisissa karkotteissa USA:ssa mm., on vesieliöille hyvin myrkyllistä. Nämä sisältävät myös rikkiä, joka edesauttaa happamoitumista. Näitä käytettäessä aiheuttaa ympäröivälle luonnolle tarpeetonta haittaa ja syyllistyy varmasti ympäristörikokseen jos dieselillä valelee tonttinsa ympärystä.

Tästä aiemmasta voi jokainen vetää johtopäätöksensä onko laite hyödyllinen? Oma mielipiteeni ja ulkomaisten kollegoideni testattua eri laitteita toteavat saman kuin minä – hyödytön ja rahanhukkaa ajatellen käärmeiden karkottamista.

Pidän ennemminkin riskinä mikäli laitteisiin luotetaan niin paljon että mahdollisia käärmeitä ei enää varota!

Usein kyitä havaitaan pihassa juurikin keväällä tai alkukesästä, jolloin kyyt siirtyvät talvehtimispaikoiltaan kesäalueille. Joissain tapauksissa kesämökin tai kodin piha on osunut tälle kulkureitille. Aiemminkin mainittiin että kyy on myrkyllinen käärme ja saattaa aiheuttaa vaaraa ympäröiville ihmisille tai kotieläimille. Aloitteessakin mainitaan että jatkossa rauhoituksesta huolimatta, kyy on mahdollista siirtää tai muiden vaihtoehtojen puuttuessa myös tappaa, mikäli se tavataan asuintilalla. Pihapiirissä ihmisten ja kotieläinten on voitava liikkua ja oleilla vaaratta, ja pihapiirien poissulkeminen rauhoituksesta antaa myös kyylle elintilaa.

Kyy ei viihdy, ainakaan pitkään avoimella pihamaalla joten ainakin lauta-, romu- tai risukasat on hyvä pitää pois oleskelluimmalta alueelta. Tämä myös vähentää pienjyrsijöille sopivia elinpaikkoja, joista kyy on kiinnostunut.

Kyytä siirrettäessä ja jos siirtoon halutaan ryhtyä, on tiedettävä tarkalleen mitä tehdä. Pyydystäminen, vapauttaminen ja viimeisessä kädessä, tappaminen on tehtävä eläinsuojelulainsäädännön mukaisesti eli eläimelle ei saa aiheuttaa tarpeetonta kärsimystä, kipua tai tuskaa. Kyyn voi nostaa ämpäriin vaikkapa haravalla tai perhoshaavilla, jollaisella mm. Ulos luontoon – ohjelman Käärmeen kosketus -jaksossa, toimittajat Minna Pyykkö ja Kimmo Ohtonen opettamallani tavalla siirsivät eräästä pihasta kyitä pois. Tämä jakso on nähtävissä YLE Areenalla.

On tiedettävä hyvin kyyn tarpeet mikäli sitä siirretään kauemmaksi kiinniottopaikasta jotta sillä on siellä kelvolliset elinolot. Tästä onkin ennen operaatiota hyvä keskustella ensisijaisesti paikallisen asiantuntijan kanssa, mikäli sellainen tiedetään. Mikäli havaitaan että kyy on menossa johonkin suuntaan, kannattaa lähisijoituksella siirtää se siihen suuntaan vain tontin ulkopuolelle. Tällöin se pääsee jatkamaan matkaansa haluttuun suuntaansa, eikä tuskin enää sinä keväänä häiritse. On mahdollista myös erilaisilla aitajärjestelyillä ohjata kyitä ohi pihamaan mutta, ne vaativat aina paikalla käyntiä jotta käärmeen käytös ja liikehdintä tiedetään ja menetelmä toimii.

1. Ensi sijassa pyri hätistämään kyy piha-alueelta pois, sillä häirittynä se ei ehkä palaa enää. 

2. ÄLÄ KOSKE PALJAIN KÄSIN KYYHYN. EI EDES HÄNNÄSTÄ NOSTAMISTA. SE ON MYRKYLLINEN KÄÄRME. Kyy voi purra myös ylöspäin tai taaksepäin ja hännästä roikottaessa käärmeen häntänikamat voivat vaurioitua. Nuori käärme voi myös hännästä nostettaessa pyörähtää ylöspäin ja purra sormiin. 

3. Pihatyökaluilla kuten haravalla ja lapiolla voit nostaa kyyn ja siirtää sen lyhyen matkaa. Erinomainen apuväline on syväpussinen perhoshaavi, jonka pohjalta kyy ei pääse ylös. On toki varottava ettei kyy pure haavikankaan läpi. Sen voit nostaa myös kannelliseen ämpäriin ja siirtää sen kauemmas tontilta. Mikäli se siirretään kauemmas, on pidettävä huoli että sillä on siellä elinkelpoinen alue eikä se ole muiden ihmisten alueella. Tähän alueen arviontiin yleensä tarvitaan paikallisten luontoihmisten apua.  

4. Minna Pyykkö ja Kimmo Ohtonen Ulos luontoon: Käärmeen kosketus -jaksossa harjoittelevat ja myös suorittavat onnistuneen kyyn siirron eräällä pihamaalla, kohdasta 16:40 min areena.yle.fi/1-1993843 Useimmiten kyy on läpikulkumatkalla tonttisi poikki eli se on siirtymässä talvehtimispaikaltaan kesäalueilleen, usein kosteammille alueilla kevään kuivilta ja kuumilta kalliorinteiltä. Mahdollisesti kyyn näkeminen on siis vain väliaikainen tilanne, eikä ehkä vaadi sen kummemmin toimenpiteitä. 

Vielä ote aloitteenkin tekstistä: Toisin sanoen pihapiirissä kyyn rauhoituksesta poiketaan säätämällä, että pihapiirissä tavattavan kyyn saa ensi sijassa siirtää ja, mikäli vaihtoehtoa ei ole, myös tappaa. Kyytä ei kuitenkaan olisi ensijaisesti tapettava, vaan ensi sijassa se olisi siirrettävä, mikäli se on mahdollista ilman, että sille ei aiheuteta tarpeetonta kärsimystä eikä siirtämisestä aiheudu vaaraa muulle ympäristölle. Luonnollisesti pyydystäminen, vapauttaminen ja tappaminen on suoritettava eläinsuojelulainsäädännön mukaisesti eli eläimelle ei saa aiheuttaa tarpeetonta kärsimystä, kipua tai tuskaa.

Olen kuullut ehdottomasti kiellettyjä tapoja joista yksi on dieselin tai polttoöljyn valuttaminen kivikoihin tai tontin ympärille.

Naftaliini, jota on kaupallisissa karkotteissa USAssa, aine on vesieliöille hyvin myrkyllistä. Nämä sisältävät myös rikkiä, joka edesauttaa happamoitumista joten kemikaalit siis pois karkotuksista.

Kissanhiekka tai yleensä eläinten ulosteet eivät myöskään toimi. Myöskään suoranaisesti kissa itse ei toimi, olen törmännyt tapauksiin joissa kissa on jopa tuonut elävän kyyn taloon sisään. Kissa aiheuttaa luonnolle yleensäkin haittaa joten kyyn karkottimena sitä ei kannata pitää vapaana. On mainittu myös että kissa pitää myyrät ja hiiret pois, jolloin kyyllä ei ole ravintoa pihassa mutta varmempi myyrien karkotuskeino on pitää pihapiiri siinä kunnossa, etteivät myyrät siinä viihdy.

Etikka tai valkosipuli, etikkaa esimerkiksi pitäisi olla käytännössä puro tontin ympärillä ja silloin se olisi haitallista jo muullekin luonnolle. Näitä hajusteita on hyvin vaikea kohdentaa niin että niitä olisi riittävästi ja että ne olisivat kyyn kulkureitillä.

Tuhkan ylitse käärmeet kulkevat, oli se sitten kuivaa tai märkää. Olen käynyt eräässä pihassa hakemassa marjapensaan alta rantakäärmeen, joka oli sinne mennyt useamman tuhkapolun ylitse. Aiemminkin tuhkasta huolimatta, pihassa oli rantakäärmeet omistajan mukaan liikkunut.

Käärme karkottimien, samalla myyrä karkottimiksi mainostettujen ultraääni ja impulssi tekniikka on hyödytön käärmeitä kohtaan. Yksinkertaisesti jo siitä syystä että tutkimuksissa käärmeiden herkimmän äänialueen on todettu olevan herkimmillään 80–160 Hz alueella. Laitteet kun omien ilmoitustensa mukaan toimivat alueella 300–1000 Hz. Testasin useampaa laitetta useammalla matelijalajilla kokeellisessa 100 neliömetrin avonaisessa ulkoaitauksessa. Myös avoimella pihallani rantakäärme kulki karkottimien vierestä, pihan poikki.

Siili kyyn karkottajana on hieman samanlainen myytti kuin muurahaiset. Siili on aikoinaan kuvattu piirroksena tai valokuvana koulukirjoissa syömässä kyytä. Olen myös saanut muutamalta kansalaiselta nähtäväksi "todistusaineistoa" jossa siili syö kyyn poikasta - ne ovat olleet loppujen lopuksi isoja punertavia kastematoja mitä siilit on kuvissa popsineet. Siilillähän on osittainen vastustuskyky kyyn myrkkyä vastaan mutta useimmiten sen piikit suojaavat mekaanisesti puremalta. Siiliä on myös omalla asuinalueellani ja niin on kyllä rantakäärmeitäkin paljon, kyytä ja rantakäärmettähän ne eivät erottelisi.

Muurahaisista, itse olen seurannut kyyn pesiä kuusenjuurakon kulmalla, missä toisella puolella on iso kekomuurahaispesä. Muurahaisten tuhoamiskyvyn myytti on todennäköisesti tullut siitä kun ennen vanhaan tapetut kyyt heitettiin muurahaispesään, missä sitten toiset ihmiset näkivät paljaaksi kalutun kyyn ja olettivat että olipa muurahaiset tehokkaita kyyn tappajia.

Ja sitten. Kyyn elävältä polttaminen ja tuhkien tontin ympärille ripottelu ei toimi! Ei myöskään elävän kyyn seinään naulaaminen ja sen siinä elävältä nylkeminen. Myös kyyn puuhun hirttämistä suositaan. Siis vielä vuonna 2017 Suomessa tällaista tehdään! Noitavainon ja eläinrääkkäämisen aika on ohitse hyvät ihmiset!

Jatketaan ponnistelujamme kaikkien käärmeiden, yleensäkin matelijoiden ja sammakkoeläinten sekä niiden elinympäristöjen suojelun osalta ja tietenkin kyyn suojelun puolesta tulevanakin vuonna.

Katsotaan uuteen vuoteen positiivisin sekä avoimin mielin kuten kuvan rantakäärme.